Mihin saadut avustukset käytetään?

  1. Diakoniarahaston kautta on myönnetty säätiön toimintavuosina 2008-2017 avustuksia yhteensä 4 347 544 euroa. Avustussumma on ollut keskimäärin 1000 euroa ja avustukset ovat tavoittaneet noin kymmenen tuhatta lasta ja nuorta Suomessa.
  2. Suurin osa avustuksista on myönnetty harrastuskustannuksiin. Harrastukset ovat hyvä keino ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ne kiinnittävät nuoren ryhmään ja opettavat sosiaalisia taitoja ja sääntöjen noudattamista.
  3. Harrastuksiin myönnetään avustuksia aina yksilöllisten tarpeiden mukaan. Avustuksia on myönnetty mm. seuraaviin harrastuksiin: cheerleader, jalkapallo, jujutsu , koripallo, kuntosali, kuulapeli, jääkiekko, laskettelu, liikunta, luistelu, musiikki, ringette, salibandy, sirkuskoulu, skeittaus, squash, tanssi, telinevoimistelu, tennis, uinti, yleisurheilu. Liikuntalajeista suosituimmat lajit olivat jalkapallo ja jääkiekko. Musiikkiharrastuksissa suosituimpia ovat olleet viulu, huilu, piano sekä laulu.
  4. Erityisiä ja yksilöllisiä tukikohteita perustelluista syistä. Rummut voi olla ADHD-lapselle erinomainen apu oikean ja vasemman käden koordinaation harjoittelemiseen ja taidoissa kehittymiseen. Kun välimatkat ovat pitkiä eikä ole varaa matkustaa etävanhemman tai isovanhempien luo, voi saada tukea matkakuluihin. Ratsastusterapia voi antaa autistiselle tai keskittymishäiriöiselle lapselle uskomattomia onnistumisen kokemuksia. Hevonen ei solvaa ja hauku, vaan hyväksyy nuoren sellaisena kuin tämä on.
  5. Opintojen tukeminen. Kaikki kunnat eivät kustanna lukiokirjoja nuorille. Tukikummit voi osallistua kirjojen hankintaan tai ylioppilaskirjoitusten maksuihin. Tietokoneella nuori yksinhuoltajaäiti voi tehdä verkkotehtäviä, kun lapset ovat jo nukkumassa. Myös erilaiset sairausdiagnoosit voivat puoltaa tietokonetta kuntouttamisen nopeuttamiseksi.
  6. Yhteiset kokemukset vähävaraiselle perheelle inhimillisistä syistä. Käynti huvipuistossa on iso elämys monelle. Kunta saattaa tukea lomaa, mutta silti omavastuu voi olla liian suuri itse maksettavaksi ja siksi estää leirielämyksen. Tukikummit voi tällöin osallistua omavastuuosuuden maksamiseen. Tapahtumien iloista muistoa ja kokemusta voi jakaa kavereiden kanssa. Silloin saa tuntea olevansa kuin muutkin lapset ja nuoret.
  7. Lääkkeet ja silmälasit. Sosiaalitoimi kustantaa uudet silmälasit tietyin väliajoin eikä yleensä jousta edes silmälasien hajottua vahingon seurauksena. Akne-lääkkeitä ei katsota välttämättömiksi, mutta ihon saaminen paremmaksi on itsetuntoon vaikuttava seikka. Jos perheen tulotaso on juuri ja juuri toimeentulotukinormin yläpuolella eli niin sanottua normivajetta ei jää, ei tukea lääkkeisiin aina saa.
  8. Vaatteet ja jalkineet. Homealtistuneessa perheessä käytetyt tavarat ja vaatteet ovat aina uhka. Vaikka perhe olisi toimeentulotukiasiakas ei tukea vaatehankintoihin aina saa. Joissain avustustapauksissa on ollut tarve erityisjalkineille, jotka ovat myös kalliimmat, mutta terveyden takia välttämättömät. Suurperheissä vaatteet ja jalkineet eivät aina pysy käyttökelpoisina vanhimmasta nuorimpaan lapseen, koska käyttäjiä on useita.
  9. Siivousapu. Väsyneen ja masentuneen vanhemman jaksamista voi tukea tuomalla helpotusta kodinhoidossa. Samalla se aika, joka vanhemmalla menisi siivoukseen, on mahdollista käyttää aikaan lapsen kanssa. Kyse on erityistapauksista, perheessä voi olla vanhemman tai jonkun lapsen sairautta tms.
  10. Muut avustuksen käyttötarkoitukset ovat olleet perustelluista, inhimillisistä syistä esimerkiksi vaatehankinnat, jalkineet, kengät, osallistuminen autokoulukustannuksiin, elokuvaliput, tuetun loman omavastuukustannukset, kevytmoottoripyörän korjaus, loman majoituskustannukset, luistimet, lukulamput, lääkkeet, matkakustannukset, polkupyörä, pyöräilykypärä, ratsastusterapia, siivousapu, silmälasit, talvivaatteet, tapaamiskulut, tietokone, tuetun loman omavastuu, työkalupakki, ulkoiluvaatteet, vaatteet, viulu, yo-tutkintomaksu.